Miltä kendotreenit näyttävät?

Kuopion kendoseuran syksyn peruskurssien lähestyessä mieleeni muistuu ajat, kun itse etsin itselleni uutta urheilulajia ja kiinnostuin kendosta kuultuani, että sitä pystyy harjoittelemaan myös Kuopiossa. Lähdin etsimään tietoa, miltä kendo näyttää ja YouTubesta hakiessa eteen osuivat ensimmäiseksi vauhdikkaat kisavideot:

Videoista saa kuvan vauhdikkaasta ja jopa rajusta lajista, mutta antaako huipputason kilpailuvideot oikeanlaisen kuvan, millaista lajin päivittäinen harrastaminen meillä on? Tässä tekstissä avaan hieman sanallisesti, mistä Kuopion kendoseuran treenit koostuvat! Kuvaus perustuu aikuisten harjoituksiin, mutta myös junioriryhmässä otetaan vastaavanlaisia elementtejä mukaan harjoituksiin.

Saavumme paikalle viimeistään 15 minuuttia ennen treenivuoron alkua, jolloin pääsemme treenipaikkana toimivan koulun sisälle vaihtamaan vaatteita. Pidempään harrastaneet alkavat sonnustautua “kendovaatteisiin” eli kendogiin ja hakamaan uudempien treenaajien vaihtaessa normaalit sisäliikuntavaatteet päälle. Kendossa treenaamme paljain jaloin, joten sisäpelikenkiä ei tarvita mukaan. Dojonamme toimivan liikuntasalin ovella kumarramme salin keskustalle osoittaaksemme kunnioitusta treenipaikalle ja astumme sisään. “Kendohaarniskan” eli bogun omaavat ryhtyvät pukemaan loppuja suojavarusteita päälle kypärää (men) ja hanskoja (kote) lukuunottamatta ja peruskurssilaiset valitsevat yhteisestä laukusta miekan, eli shinain lainaan. Jokainen tarkastaa oman shinainsa bambusäleiden kunnon, jotta kaverin lyöminen miekalla on turvallista ilman pelkoa irtoavista tikuista.

Itse harjoitukset alkavat alkulämmittelyllä. Kaikki asettuvat piiriin ja vievät shinainsa piirin keskelle. Alkulämmittelyssä yleensä joko hypitään paikallaan tai juostaan salia ympäri samalla huutaen numeroita 1-8 japaniksi treenien vetäjän johdolla. Huutamisen tarkoituksena on valmistella myös oma ääni ja äänihuulet treeneissä käytettävää “huutamista” (kiai) varten. Hyppimisen ja juoksemisen lisäksi myös pyörittelemme olkapäitä ja muita niveliä, jotta ne ovat valmiita treeneihin. Lämmittelyyn kuuluu myös venyttely, jossa käymme läpi kaikki kendon kannalta tärkeimmät lihakset. Venyttelyn lopuksi on myös hetki aikaa venytellä itsenäisesti. Lopuksi haemme miekat piirin keskeltä.

Lämmittelyn jälkeen aloitetaan kendoharjoittelu ilmaan tehtävillä lyönneillä eli subureilla. Aluksi suoritetaan kamae kata, eli symbolisesti “otetaan miekka esille” asiaankuuluvan etiketin mukaisesti. Suburien aikana on mahdollista tarkistaa omaa tekniikkaa itsenäisesti sekä totutella lihaksia kendolle ominaiseen liikkeeseen. Suburien jälkeen järjestäydytään riviin vyöarvojärjestyksessä (sei retsu) ja istutaan polvien päälle seiza-asentoon. Istuessa pidetään pieni rauhoittumis- ja meditaatiohetki (mokusō), jonka aikana voi karistaa arkiset asiat mielestään ja keskittyä alkavaan kendoharjoitukseen. Mokusoon jälkeen suoritetaan arvostava kumarrus toisillemme (otagai ni rei) sanoen “onegai shimasu”, joka tarkoittaa palveluksen pyytämistä (“pyydän, harjoittele kanssani”). Harjoituskerrasta riippuen kokeneemmat saattavat pukea päälleen kypärät (men) ja hanskat (kote). Tämän jälkeen muodostetaan parit pariharjoituksia varten tai rivi yksin tehtävissä, esimerkiksi jalkatekniikkaharjoituksissa.

Yleisesti kendoharjoituksen perusmuotona on, että treenien vetäjä kertoo mitä tehdään ja mahdollisesti näyttää esimerkkiä, jonka jälkeen harjoitus suoritetaan yksin tai parin kanssa. Parin kanssa tehdyn harjoituksen jälkeen parit vaihdetaan kumartaen kunnioittavasti sekä vanhalle että uudelle parille, jolloin kaikki pääsevät harjoittelemaan keskenään vyöarvosta ja kokemuksesta riippumatta. Harjoitukset koostuvat perusteiden (kihon) sekä tekniikoiden (waza) harjoittelusta esimerkiksi erilaisten lyöntisarjojen avulla. Pareittain harjoitellessa parista toinen on aina harjoituksen suorittava osapuoli (kakari) ja toinen vastaanottava osapuoli (motodachi). Suorituksen jälkeen roolit vaihdetaan. Pari voi antaa myös toisilleen palautetta ja neuvoja tekijöiden tasosta riippuen. Eritasoisten parien kanssa tekeminen on hyvä tapa myös arvioida omaa tekemistä ja ottaa mallia kokeneemman parin suorituksesta.

Etenkin kokeneempien harjoittelijoiden harjoitukset päättyvät usein jigeikoon, eli “vapaaseen sparrailuun” parin kanssa, jossa on mahdollisuus soveltaa harjoituksissa tehtyjä tekniikoita ottelussa tai muuten kehittää omaa ottelutaitoaan. Jos treeneissä on harjoittelijoita, joilla ei ole vielä bogua tai bogu on ensimmäistä kertaa päällä, sovitaan soveltuva harjoitus heidän kanssaan tehtäväksi. Joskus treeneissä harjoitellaan myös kendo kataa, eli ennalta sovittuja liikesarjoja puumiekoilla (bokuto, bokken) ilman, että paria lyödään perille asti.

Treenien lopuksi muodostamme jälleen yhden rivin (sei retsu), riisumme kypärät sekä hanskat ja pidämme lyhyen mokusōn (jossa voi esimerkiksi muistella päivän treeneissä opittuja asioita). Lopuksi vielä kiitämme toisiamme sekä kumarruksin että taputuksin ja lähdemme vaatteidenvaihdon (kokeneimmilla hakaman eli “kendohousujen” viikkauksen) jälkeen takaisin normaalin sivilisaation pariin.

Syksyn peruskurssit alkavat lajinäytöksellä Snellmanin koululla:

  • yleinen peruskurssi (13-vuotiaista alkaen) 4.9. klo 19:00-20:30
  • juniorit 8-16 -vuotiaat 3.9. klo 17:30-18:30.

Ensimmäiset treenikerrat ovat ilmaisia ilman sitoutumista. Tervetuloa tutustumaan!